Tosiaan sunnuntaina lähdettiin aamupäivällä ajelemaan kohti Herttoniemeä, jossa järjestettiin rauniopäivä. Aluksi pidettiin lyhyt luento jonka jälkeen päästiin raunioille. Raine (ohjaaja) ja joku toinen mies (en muista nimeä, mutta siis sekin oli ohjaaja) lähettivät koiria etsimään omistajiaan. Itseäni jännitti vähän miten Emmi antaa vieraan miehen lähettää itsensä joten pyysin Pihlaa avuksi kun meidän vuoro tulisi. He kysyivät että onko Emmi ennen ollut raunioilla johon vastasin myöntävästi joten Emmin ei annettu nähdä mihin menin piloon. Pihla lähetti Emmin matkaan ja se syöksyikin etsimään mua, Emmi tuli heti suoraan etsimään ihan mun viereen, mutta ei kuitenkaan huomannut mua joten lähti etsimään muualta, mutta tuli melkein samantien takaisin ja löysi minut.
Kun kaikki oli tehnyt, vaihdettiin paikkaa sellaiseen jossa koiralla olisi vähän haastavampi kulkea ja omistaja meni koirankopin taakse piiloon. Pihla lähetti taas Emmin matkaan ja nyt se löysi mut heti. Ohjaajat kehuivat Emmin suoritusta ja Pihla sanoi että Emmi oli uikuttanut perääni.
Seuraavaksi vaikeutettiin vähän lisää eli nyt koiran piti pystyä etsiä vierasta. Vähän mua hirvitti, että miten Emmi siihen suostuu joten kysyin jälleen Pihlalta, jos suostuisi mennä piiloon Emmille. Pihla ehdotti sitä Rainelle, mutta Raine sanoi vaan että "Pöh ei se mitään pelkää" olin sitten vaan sillein että okei menköön sitten, mutta en lupaa mitään huippu suoritusta. Kun Raine oli piilossa näytin Emmille kädellä mihin suuntaan tuli lähteä ja päästiin pannasta irti Emmihän lähti kuin ohjus etsimään ja löysi heti, hyvä Emmi! Muutama koirakko oli vielä jäljellä ja siinä vaiheessa Emmiin oli iskenyt joku rauniokärpänen, koska alkoi vinkumaan ja haukkumaan, ihan kuin yrittäisi sanoa että "miks muut saa mut mä en?! Päästä nyt irti, mä osaan ettiä paljon paremmin!" :D.
Kun oltiin lopettelemassa meidän takaa kuului, että "se auspai tuus vielä tänne" ajattelin jo että mitä me ollaan tehty, mutta Outi siellä vaan huuteli kun halusi ottaa vielä muutaman kuvan kun Emmi etsii. Annoin Emmin hihnan Rainelle ja luotin siihen että se on kiltisti. Kun Emmi oli löytänyt ja tultiin pois piilosta Raine kehui että se meni tosi hienosti.
Voi vitsit miten Emmistä oikein näkee että se nauttii kun pääsee etsimään on ihan erilainen kuin vaikka silloin kun tokoillaan, Emmihän on ihan onneissaan. Emmistä vois tulla mahtava rauniokoira, mutta se nyt on vähän mahdonta a) koulutus kannattaa aloittaa pentuna b) koira ei saa olla arka c) mun alaikä d) noi yleensä järjestetään just esim. viikonloppusin joten en pääsis varmaan puolillekkaan kerroille. No, pitää sitten itse tehdä välillä raunion sijaan hakua Emmin iloksi.
Kun raunio oli loppunut lähdettiin kävelemään kotiin ja kun oltiin vähän matkaan kävelty Pihla ajoi ohi pysäytti ja kysyi kelpaisko kyyti, oli kuitenkin menossa samaan suuntaan kun heitti Tedin veljen omistajan kotiin joten miksipä ei ;) Raunioilla oli taas mukava rotukirjo koiria oli bichonista malamuuttin asti :)
Postauksen kuvat on räpsäissyt Outi Toni.
