Hiihtolenkki

Pari päivää sitten, kun oli vielä lunta lähdettiin hiihtämään. Olikin vuoden eka hiihtolenkki. Mentiin siis Petikkoon koirahiihtoladulle. Emmi muisti heti mistä oli kyse, mutta tekniikassa oli kuitenkin hiomista. Aluksi Emmi veti niin paljon, että hyvä kun pysyi pystyssä, kun oli sen verran liukasta. Sen jälkeen rupesi vähän tasoittumaan ja lopussa alkoi hyytymään, juoksi siinä vaiheessa mielummin vierellä.
Vähän epäilyttää päästäänkö enään tänä talvena suksien päälle, jotta voitaisiin treenata lisää. Ainakin ollaan nyt kerran käyty!
Asiasta toiseen, pyörähdettiin tänään mätsärissä jossa Emmi oli pun. 4. Siellä oli myös ilmanen lihastarkistus ja Emmillä kuulemma tuntui olevan kaikki kunnossa! Kovasti Emmiä jännitti, mutta hienosti antoi kuitenkin tutkia itsensä.

Ystävykset mökkeilemässä

Unohdin kokonaan tehdä postauksen meidän viime viikonlopun mökkireissusta, siellä siis ystävänpäivän vietimme.
Koirat olivat onneissaan, kun tajusivat minne pääsevät, joutuivat kuitenkin alussa olemaan hihnassa kun naapuri oli tullut mökkimme lähelle ratsastamaan.
        Sen jälkeen koirat saivatkin sitten koko loppu viikonlopun viettää vapaudessa, aamusta iltaan telmivät yhdessä pihalla.
       Mökillä oli mukavasti lunta joten koirat saivat urheilla juoksennellessaan pallon perässä.
Emmistä ja Ellasta oli ihan parasta juosta mökille vievän mäen yläpäähän ja juosta sitten alas niin nopeasti kuin kintuista pääsee.
        Oli ihana ystävänpäivä viikonloppu yhdessä parhaiten koirien kanssa. ♥

Asiat selkenee

Jekku oli piristyttämässä meitä viime viikolla, olemalla yhden yön verran hoidossa. 

Aikaisin perjantai aamuna herätyskello soi, avasin valot ja Jekku niin unisena siristeli silmiään, "nukutaan vielä"! Emmi olisi heti aamusta ruvennut painimaan, vaikka onkin yleensä myös kovin aamu-uninen.

Iltapäivällä, kun palasin koulusta lähdimme ihanassa aurinkoisessa säässä lenkille.  Samaan aikaan myös Johanna Kityn kanssa oli lähdössä lenkkeilemään, joten liittyi seuraamme. Pellolla koirat leikkivät yhdessä iloisina. Emmillä & Kityllä on tapana rakastaa vähän liikaakin omaa ääntään, joten Jekku joutui kestämään äännekkäitä kavereita. Jekku on jo vuosien varrella onneksi tottunut siihen ettei Emmi ole mistään hiljaisimmasta päästä, haha.

Lenkin jälkeen oli kolme väsynyttä koiraa. Itselläni oli silloin hyvin aikaa perehtyä Jekun mysteeriin. Jekkuhan on tosiaan tullut aikuisena yhdeltä ihmiseltä joka kertoi vain henkilön nimen jolta Jekku ostettiin ja sen missä hän asuu. Jekkua ei ole rekisteröity joten se on hankaloittanut kasvattajan löytymistä. Ollaan tehty paljon salapoliisitöitä asian eteen ja yhtenä päivänä tuli huomattua, että Jekun sirun numero muistuttaa hyvin paljon yhden kasvattajan kasvattamien koirien sirunumeroa. Hänen kotisivujen kautta löytyi sen henkilön nimi jonka Jekun entinen omistaja oli antanut, joten olimme varmoja, että tämän kasvattajan täytyy liittyä Jekkuun. Salapoliisityöt jatkuivat facebookissa josta löysimme sen henkilön nimen joka asui vielä samalla paikkakunnalla kuin oli kerrottu. Laitoin hänelle viestiä kysyäksemme tietääkö jotakin Jekusta. Parin päivän kuluttua tuli vastaus ja kyllä, hän oli etsimämme henkilö! Saimme tietää Jekun tarkan syntymäajan ja, että Jekun lisäksi syntyi myös toinen schipperkeläinen pentueessa. Selvisi myös Jekun vanhempien nimet ja syy, miksi Jekkua ei oltu rekisteröity. Sen syynä oli se ettei hän ollut saanut myytyä koiria rekisteröitynä (ilmeisesti olisi tullut sen kasvattajan nimiin jonka kasvattamilla koirilla oli lähes sama sirunumero), joten oli päättäntyt jättää sen tekemättä. Jekku on niin hieno poika, että on sääli ettei sitä ole rekattu, mutta eihän se onneksi tietenkään mitenkään koiraa huononna. Oli kuitenkin lopultakin todella hienoa saada näihinkin kysymyksiin vastaus!

   

Eilen oltiin treffaamassa englanninspringerspanielia Kiiaa. Tarkoituksena oli testata tulevatko koirat juttuun, nimittäin Kiia tarvitsee aina silloin tällöin hoitopaikkaa joten piti varmistaa voisiko meille tulla. Koirat tulivat varsin mainiosti juttuun ja Kiia vaikutti tosi ihanalta koiralta. Innolla odotamme jospa joku päivä tulisi meille kyläilemään.

Tänään oli koulussamme penkkarit, aika kuluu niin käsittämättömän nopeasti! Veljeni on todellakin nyt saanut koulunsa päätökseen. Illalla on luvassa vanhojen tansseja, menen nimittäin ihailemaan Jekun omistajan koululle pukuloistoa. Huomenna alkaakin sitten hiihtoloma, ihanaa!

Onnellinen

Kuvat ovat viime viikonlopun lumiselta lenkiltä. Etenkin Ellaan tarttui silloin isoja lumipaakkuja, joiden takia rupesi hyytymään jo puolessa välissä lenkkiä, havinaista, haha.

 

Koeviikon lopussa minulla oli pari vapaapäivää jotka päätin pyhittää vain ja ainoastaan Emmille. Lähdettiin aamupäivällä lenkille, pysähdyin läheiselle kentälle jossa päästin Emmin juoksemaan. Emmi muuttui järkevästä aikuisesta leikkisän riehakkaaksi pennuksi. Se juoksi hepulikierroksia, kieri ja möyri maassa, söi lunta ja teki jättimäisiä loikkia lumipallojen pelässä, se näytti niin onnelliselta! ♥

♥

Syntymäpäivälenkki

 

Oltiin lenkillä Kityn ja omistajansa kanssa Emmin syntymäpäivien jälkeisenä päivänä. Koirat innostuivat leikkimään tai ainakin jotain siihen suuntaan. Aina ovat tulleet tosi hyvin juttuun keskenään eikä siinä mitään, mutta leikkimään toistensa kanssa ei jostain syystä ole innostuneet.
Emmi juoksi pallon perässä, Kity juoksi Emmin perässä ja aina, kun Emmi hylkäsi pallon piti Kityn tietysti näön vuoksi se käydä 'varastamassa'.