Rauniorata oli ihan meidän kodin lähellä, mutta jotenkin niin oudossa paikassa että ei sinne ole tullut mentyä, onneksi mun kuski oli käynyt sakemanninsa kanssa joskus siellä treenaamassa joten löysimme jopa sinne.
Ensin laitoimme koirat häkkeihin Mimi ja Emmi saivat olla samassa boksissa, koska omistajat lähtivät luennolle. Luennon jälkeen toinen ohjaajista näytti snautserillaan miten homma toimi sitten päästiin itse kokeilemaan. Minä ja Emmi oltiin ekoja. Ensin mä menin piiloon ja Emmi heti tuli mun luo. Sen jälkeen mä pitelin Emmiä ja toinen meni piiloon. Laitoin heti ekana automaattisesti käden pään viereen osoittamaan suunta jonne "ukko" meni, mutta yhtäkkiä tajusin että pitääköhän tässä lajissa noin tehdä mutta ohjaaja Sami kannusti että tee vain ja sitten kun päästin Emmin irti taas jotenkin automaattisesti suusta tuli se "ukko". Mistäköhän kumman syystä Sami arvasi että ollaan hakua treenattu. No enpä kehdannut sanoa että ollaan vain kerran käyty ohjatuissa treeneissä, jotenkin itekkin ihmettelen miten ne noin automaattisesti tuli vaikken ole oiken edes treenannut:D
Emmin jälkeen oli vuorotellen muiden vuoro:
Mimi=meni tosi hyvin,
westien=meni kans tosi hyvin eka vähän etsiskeli mutta löysi lopulta hienosti,
kultsun=juoksi eka suoraan pissalle mutta toka kerta meni paremmin,
rotikka=meni tosi hyvin,
podenco= lähti vähän omille teille, mutta löysi omistajan,
parson= meni myös hyvin, siinä parsonin edessä oli sellainen pieni putki joka oli vielä rytyssä päästä joka oli siis siellä rauniona niin kun parson lähetettiin ampas kun raketti se putken läpi:D
ja holsku= meni tosi hyvin.
Päivä oli tosi hauska Emmi olis tahtonu päästä lisää tekemmän, mutta päivä oli tältä kertaa ohi.
Ilmoittauduin HSKP:n vapaaehtois työntekijäksi eli nyt tulee pyörittyä niissäkin piireissä.
Namit mukaan ja menoks! |
Kultsu valmiina etsintään |
Sami päästi rotikan omistajaa etsimään |
6kk holsku valmiina pinkaisemaan omistajan luo. |
parsoni matkalla omistajaa etsimään |
podenco lähtövalmiina |
Lopuksi vielä Sami pisti kaksi maalimiestä piiloihin.. |
..ja haki mailman ihanimman Vappu sakemannin etsimään. |
Löytyi! |
Ainoa kuva Emmistä raunioradalla. Otin vasta lopusta kameran esiin siksi siis ei ole kaikista kuvia. Ja sitten muuta asiaa: |
Lunnonrauhaan tosiaankin pääsin sillä eka näin hirven joka juoksi miedän vierestä yritin olla kiinnittämättä siihen erikoisempaa huomiota jotta Emmi ei huomaisi sitä. Vähän matkan kuluttua vastaan tuli kaksi peuraa, niitäkään Emmi ei onneksi huomannut, mutta päätin kuitenkin ottaa hihnaan. Kun oli siinä kohtaa lenkkiä missä vimeeksi teeri lähti lentoon ajattelin että kumminkin sekin vielä lähtisi ja kappaskummaa välittömästi puskastä lähti sellainen lentoon!
Olin kyllä aika ihmeissään ja tuli jotenkin iloinen mieli että päätin vielä kiertää Emmin kanssa lenkin yhdessä "salaisessa kivipaikassa" loppujen lopuksi en kuitenkaan kiertänykkään koska lähdin oikomaan metän poikki ja löysin jonkin ihme tien joka vei meidät kotiin:)
Onnellinen koira, olipa se miten nuori tai pieni tahansa, kulkee pää pystyssä- se on rakstettu, toivottu; se on kumppanisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti