Viikko vierähti melko nopeasti varsinkin loppu viikko. Emmi oli ollut hoitopaikassaan kiltisti yhden kerran oli vain ottanut yhteen lähellä asuvan barbetin kanssa. Vihaa sitä jostain syystä tosi paljon en yhtään tiedä miksi. Voin toki kertoa omasta matkastanikin pienimuotoisesti.
Niin eli Virossa oltiin jos jäi jollekin epäselväksi, siellä kävimme monissa kaupungeissa, reissailimme monissa paikoissa.
Asuimme siis Pärnussa joidenkin ihmisten yläkerassa jotka omistivat mailman suloisimman, hauskimman, ihanimman yorkin! Törmäsimme siihen vain kerran joka on jokseenkin outoa sillä oli vasta pentu ja pentuja pitää viedä useammin ulos. Nytkin kun siihen 'törmäsimme' tai oikeastaan tuli itse meidän luo ja sekin sisällä. Tuli siis meidän luo yläkertaan ja miten sitä en tosiaankaan tiedä sillä alakerrassa oli ovet kiinni ja omistajat ulkona.
No joka tapauksessa yhtäkkiä vain portaista syöksyi punainen salama. Ihmettelin ensin mitä minun sukulainen oikein alkoi huuta 'nyt se tuli tänne!' mutta ennen kuin kukaan ehti tehdä mitään olin jo napannut sen syliin. Se olikin tosi ihana piristys sillä juuri olin haikeana ajatellut Emmiä mitä se oikein teki yms. Kuin tilauksesta pienen pieni yorki syöksyi luokseni. Se oli niin vilkas, sosiaallinen, nuoli kaikki (Emmi voisi ottaa ripauksen tämän sosiaallisuutta ;)) ja muutenkin niin super ihana. Valitettavasti jouduin palauttamaan koiran alakertaan olisi kyllä voinut olla koko loman aikani piristämässä minua;)
Luonteeni on vähän sellainen kuin esim. ajokoiralla. Kun se näkee jäniksen niin viivana perään. Mulla on vähän sama juttu kun minä näen koiran niin sinne välittömästi. Niin eli arvatkaa vaan oliko vaikeeta olla juoksematta kaikenlaisien kulkukoirien perään, no oli! Suomessa niitä ei nää juuri koskaan joten mulla oli sellanen tunne että voisin pelastaa kaikenlaiset kulkueläimet.Tuli niitä siis saalistettua, yhtenä päivänäkin näin n. 12 kissaa ja neljä koiraa. Yleensä kulkukoirat oli tosi arkoja joten niitä oli lähes mahdoton saada kiinni. Yksikin oli sairaan ketterä hyppäs ilman vauhtia korkean aidan yli ja kulki maha maatan viistäen kuin jahtaisi lampaita. Oli voinut olla hyvinkin bc:n ja labukan sekoitus.
Ainoastaan yhtä koiraan pääsin kosketus etäisyydelle. (tai siis joka oli vapaana ilman omistajaa, sellaisia kenellä oli omistaja niitä nyt tulikin rapsuteltua paljon) Se oli pieni, vanha, hampaat sojotti jos minnekin, oli vissiin pari pattia ja sillä oli ihan kaamee karvanlähtö muuten kyllä tosi suloinen ja fantastisen luonteinen.
Eli oltiin vain kävelyllä sitten bongasin yhdellä pihalla istuskelemassa yksinäisen koiran. Sinne piti heti mennä samaan aikaan tuli myös jokin ystävällinen mies joka alkoi rapsuttaa sitä. Kun pysähyin "solmimaan kengän nauhoja" koira tuli luokse häntä heiluen. Mies siitä sitten poistui ja haki jonkin paketin ja lähti keskustaan päin ja ohitaessa meidät sanoi koiralle Viroksi jotain mikä kuullosti ihan että olisi sanonut mene kotiin. Siitä oli hyvä päätellä että koira asui siinä. Teimme pari testiä että seuraako koira jos kävelemme pois no kyllähän se seurasi , mutta mitä kauemmas kodista menimme sitä enemmän vauhti hidastui sekä että menimme saman talon pihassa aidoitetulla alueella olevan sakemannin viereen rapsuttamaan tätä ja katsottiin mikä reaktio niille tulisi. Koirat tuntivat selvästi toisensa sillä rapsuttamamme koira ei välittänyt siitä mitään ja sakemanni ei haukkunut varoitus haukkua vaan kateellista haukkua kuin sanoakseen "muakin saa rapsuttaa". Niimpä tulimme siihen tulokseen että sen täytyi olla koiran koti. Mulla oli nakki taskussa joten annoin sitä sille ja se alkoi "tanssia" saadakseen sen. Se oli virhe sillä koira ihastui meihin vielä enemmän oli jo sitä ennen suurin piirtein kiivennyt syliini. Joten nyt kun päätimme lähteä kotia kohti emme meinanneet päästä koirasta eroon millään. Yritin kovasti komentaa sitä että jäisi pihalleen, eikä alanut meidän kanssa ylittämään auto tietä vasta kun pakautin jalan maahan koira säikähti hieman ja jäi surullisena pihallee. Kauheasti alkoi säälittämään tämä ihanuus mutta en minä sitä voinut mukaani ottaa sehän selvästi asui siinä :(
Lähtö päivänä näin vielä kolme koiraa sen saman josta ylempänä puhuin ja sitten yhdet pienet kulkukoira kaverukset jotka kulkivat yhdessä toinen hieman arempi toinen rohkeampi mutta molemmat pelkäsi meitä. Piti tosiaan palata Suomeen joten niitä en ehtinyt sen kummen ottaa kiinni. Näin kyllä monia muitakin kulkukoiria, olisin voinut ottaa kaikki kotiin.
Kissoja näkyi tosi paljon yhellä oli suomenpystykorvan häntä ja yhtä arkaa kissanpentua ruokimme päivittäin.
Tulipa tosi "Lyhyesti" kerottua.Tänään lähdemme Mimin kanssa mustikkasaareen siitä sitten myöhemmin. Tästä kesä voi alkaa, mulla onkin paljon hommia täksi kesäksi nuuksioon telttaillee koirien kanssa, aptukseen työntekijäksi.. no enpä ala nyt sen enempää luettelee teen niistä sitten päivitystä. Ens viikkoa odottan innolla sillä serkkuni saa schipperken josta Emmi saa uuden kaverin :)
Hyvää kesää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti