Koiran tuoma suuri ilo on siinä, että ihminen saa olla hölmö sen seurassa, eikä se toru vaan hassuttelee itsekin

Maanantaina lähdettiin Kityn, Mimin ja Micon kanssa pellolle. Emmi joutui jäämään juoksujen takia kotiin, Kity ja Mimi ei oikein innostunut painimaan, mutta mentiin myös koirapuistoon jossa Mico pääsi leikkimään..

Raivoisa sheltti :D

Pitkästä aikaa Micokin pääsi kuviin kun oli sen verran valoisaa.

Mico härnää Mimiä :D

Viikonloppuna menen todennäköisesti shelttipojan kanssa mätsäriin, :)

Dogs never lie about love

Torstaina poljettiin taas Gardeniaan mätsäriin. Emmi aloitti edellisenä päivänä juoksut joten jouduin jättämään sen kotiin. Sain Mimin vietäväksi kehään, mukaan lähti myös Kity.
        Mimi on niin mahtava. Se on jo niin kokenut konkari mätsäreissä, että sen kanssa on tosi helppo olla. Pelkäsinkin jos pilaan Mimin kauniin esiintymisen kun olen tottunut esittämään Emmiä ja Ellaa vähän erilailla. Oltiin loppujen lopuksi sinisten toisia, eli pieni treeni ennen kehään menoa tuotti tulosta. Kity sai hienolla esiintymisellään punaisen.
  Viikonloppu vierähti kesää suunnitellen ja koirien kanssa touhuten. Me päästiin muuten arkitoko ryhmään Emmin kanssa. Emmi nyt on käynyt lukuisilla arkitottis kursseilla, mutta aktivointi mielessä on kuitenkin kiva mennä. Ensimmäiselle kerralle en tosin juoksujen takia voi ottaa Emmiä mukaan, joten otan silloin Ellan ja samalla Ella tulee pariksi päiväksi hoitoon jotta pääsen viemään sen myös mätsäriin.

Mahtava pääsiäinen

Lomalla sää oli todellakin ihan huikea, parempaa ei olisi voinut toivoa.

Lauantaina äiti oli lähtenyt Emmin kanssa Suomenlinnaan aamulenkille. Sieltä palatessa kertoi, että serkut oli kutsunut meitä mökillensä kylään. Reissu maalle kelpasi kun muutakaan tekemistä ei sinä päivänä ollut.

Hypättiin iltapäivällä junaan ja junasta autoon jolla olimmekin nopeasti perillä. Emmi pääsi parille lenkille ja sai oleskella pihalla kun sisälle ei allergikkojen takia voinut tulla. Emmi käyttäytyi melko hyvin, yhdessä vaiheessa serkulleni ärähti vaikka juuri sitä ennen oli leikkinyt ja tehnyt temppuja hänen kanssa. 

Kymmenen aikaan illalla lähdettiin takaisin kotiin.

Sunnuntaina Emmi sai levätä päivällä, kun itselläni oli muuta ohjelmaa. Illalla sitten lähdettiin juoksulenkille ja ai, että kuinka hienosti Empparoo juoksi, piti vetoa yllä tosi hyvin. 

        Saatiin lenkillä varoa nyrkin kokoisia sammakoita joita oli tie täynnä.

 

Maanantaina isovanhemmat tuli syömään ja sieltä mentiin lenkille aurinkoiseen Uutelaan. Oon oikeasti tosi ylpeä kuinka paljon Emmi on kehittynyt siinä kun meillä on vieraita. Ennen saattoi murista ja vahtia tarkkaa mitä ne tekivät, mutta nykyään menee vain tyytyväisenä nukkumaan muualle ja tunkee jopa rapsutettavaksi. Isoäidiltäkin sai kehuja (ja hän ei pahemmin yleensä koirista välitä) siitä kuinka hyvin nykyään käyttäytyy. 

Uutelassa törmättiin muuten ensimmäiseen käärmeeseen, yäk.

Meidän pitkäperjantai

      Heräsin aamulla niin iloisena, olin saanut pitkästä aikaa nukkua pitkään ja aurinko paistoi. Hauskaa oli myös se, että lähtisimme pian mätsäriin.
       Sain pakattua ripeästi joten lähdin aikaisemmin kuin oli tarkoitus. Päätin pyöräillä, koska olisi suorastaan ollut rikos mennä bussilla niin lyhyt matka. Matkaan meni noin puoli tuntia.
Aurinkoinen sää oli aiheuttanut sen, että lukuisat muutkin koirakot päättivät osallistua mätsäriin. Ilmoittautumisjonossa saikin seistä ainakin puoli tuntia.
        Ilmon jälkeen oltiin hetki Teddy bordercollien ja omistajansa kanssa jotka kävivät pyörähtämässä mätsäri paikalla. Jekun omistajakin saapui paikalle ja kävi ilmoittamassa pikkumustan pieniin aikuisiin.
          Oli niin huiman hieno ja lämmin sää, että ei haitannut vaikka joutuikin odottelemaan omaa vuoroa.
Olin vähän jännittänyt mitä Emmi sanoisi tuomarista sillä mitään kovin sosiaalista ei ollut tehty aikoihin. Turhaan jännitin sillä Emmi oli hurjan hieno: ei välittänyt tuomarista mitään! Saatin punainen nauha.
Nauhakehässä olisi täytynyt olla tosi onnekas jos olisi sijoittunut sillä koiria oli niin paljon. Me ei kuultu niihin onnekkaihin, mutta eipä se ollut meidän tavoitteenakaan.
       Siinä vaiheessa kun isot aikuiset oli päättynyt Jekku ei ollut edes päässyt kehään. Myöhemmin sitten tuli Jekunkin vuoro ja samalla tuloksilla meni kuin Emmikin.
                 
Pyöräiltiin takaisin ja Emmillä ei ollut energiasta puutetta vaikka epäilin aluksi. Mentiin hetkeksi kotiin ja jouduttiin tosin melkein samantien lähteä pakoon kälättäviä akkoja (halutessaan heitä voi kutsua myös nimellä lukupiiri) jotka tulivat kylään.
     Mentiin siis Ruusan luokse. Käytiin ensin tyttöjen kanssa metsässä jonka jälkeen koirat sai oleskella pihalla. Ruusa pitkästä aikaa uskaltautui kutsumaan Emmiä leikkimään, mutta Emmi ei ollut yhtään sillä tuulella joten Ruusa tyytyi sitten leikkimään lelujen kanssa.

Ruusan mielipide Emmistä

                       Myöhään illalla palattiin kotiin ja Emmi oli melko väsynyt, olihan se ollut ulkona koko päivän eikä nukkunut ollenkaan.